Fysioterapia on yksi osa muistisairaiden ihmisten kuntoutusta. Fysioterapian tavoitteena on toiminta-ja liikkumiskyvyn ylläpitäminen ja olemassa olevien taitojen tukeminen. Fysioterapian keskiössä ovat kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä tavoitteet, toiveet ja tarpeet. Oleellista on kohdennettu ja oikea-aikainen fysioterapia – näin maksimoimme fysioterapian vaikuttavuuden.
Tämän tekstin tavoitteena on luoda ymmärrystä siitä, mihin muistisairaiden ihmisten fysioterapia pohjautuu ja miksi se on keskeistä liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Seuraavassa tulevassa blogikirjoituksessa avaan esimerkkejä fysioterapian sisällöstä, oikea-aikaisuudesta ja kohdentamisesta.
Kuntoutuksella emme voi pysäyttää muistisairautta, mutta voimme hidastaa sen tuomia muutoksia ja pitää yllä toiminta- ja liikkumiskykyä mahdollisimman pitkään.
Muistisairauksia on lukuisia ja niillä on omia erityispiirteitään. Keskityn tässä tekstissä eteneviin muistisairauksiin yleisellä tasolla ja painotan, että fysioterapia tulee pohjata toiminta- ja liikkumiskykyyn, ei diagnooseihin. Diagnoosit antavat tärkeää taustatietoa, mutta ne eivät määrittele fysioterapian sisältöä.
Muistisairaus on fysiologinen aivosairaus
Etenevät muistisairaudet ovat elimellisiä aivosairauksia. Ne vaikuttavat ohjausyksikköömme – aivoihin. Kun aivoissa tapahtuu jotain, vaikuttaa se koko kehomme toimintaan, niin fyysisesti, kognitiivisesti kuin psyykkisesti. Esimerkiksi Alzheimerin tautiin liittyy ajallisesti ja paikallisesti ilmenevät aivomuutokset, jonka myötä Alzheimerin tauti jaetaan eri vaiheisiin. Sairauden edetessä vaikutukset aivotoimintoihin ja sitä myöden toiminnanohjaukseen, käytökseen ja kehon fyysisiin muutoksiin etenevät. (1)
Etenevissä muistisairauksissa tyypillisiä fyysisiä muutoksia ovat tahdonalaisten liikkeiden vaikeutuminen sekä kehon hahmotuksen, tasapainon, liikkeiden koordinaation, pystyasennon hallinnan ja lihasvoiman heikentyminen. Sairauden edetessä selkärangan asento muuttuu kumaraksi, kävelyn myötäliikkeet ja vartalon kierrot heikkenevät ja alaraajojen nivelistöt koukistuvat. (2)Ihmisen koko keho jäykistyy. Lisäksi toiminnan ohjaus, vuorovaikutus ja ihmisen käyttäytyminen muuttuvat. Nämä luovat omat erityispiirteensä muistisairaiden fysioterapialle.
Toimintakykykartoitus muistisairauksien fysioterapiassa
Toiminnan ja liikkumisen havainnointi ja asiakkaan sekä omaisten haastattelu ovat keskeisessä asemassa fysioterapeuttisessa tutkimisessa. Kuinka ihminen toimii arjessa, miten hän liikkuu? Miten kehon fyysiset muutokset tai toiminnanohjauksen haasteet näkyvät arjessa? Jos asiakas ei esimerkiksi kykene laittamaan itsenäisesti sukkia jalkaan, mistä tämä johtuu? Onko kyse toiminnanohjauksen haasteista vai fyysisistä rajoitteista vai molemmista? Kykeneekö hän esimerkiksi kumartamaan eteenpäin riittävästi? Jos ei, niin mistä se johtuu? Pystyykö hän ylittämään kehon keskilinjan ja tekemään ristikkäisten raajojen yhteistyötä? Mitä voimme tehdä pitääksemme yllä näitä perusliikkumisen osatekijöitä ja saada siirrännäisvaikutus asiakkaan arkeen?
Liikkumis- ja toimintakyvyn haasteiden syiden selvittäminen on kuin salapoliisityötä – syy seuraussuhteiden ymmärtämistä. On hahmotettava perusliikkumisen liikemallit, asiakkaan kognition tila, analysoitava tehdyt havainnot ja osattava muodostaa näistä asiakkaan toiminta-ja liikkumiskykyä tukeva fysioterapiaprosessi.
Havainnoinnin lisäksi on mielestäni tärkeä käyttää kohdennetusti, parhaiten tilannetta palvelevia toimintakykytestejä, sairauden vaihe toki huomioiden. Testejä ei tule käyttää vain testaamisen vuoksi vaan sen vuoksi, että ne auttavat meitä näkemään syy-seuraussuhteita, antavat seurantapohjaa ja konkretisoivat fysioterapiaprosessia myös asiakkaalle.
Spesifimpiä fysioterapiakäytössä laajalti olevia fyysisen toimintakykvyn arvioinnin työkaluja ovat esimerkiksi TOIMIVA-testistö, SPPB eli lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö, TUG eli timed up and go-testi ja Bergin tasapainotesti. Laajempia toimintakyvyn luokituksia ja arvioinnin välineitä ovat esimerkiksi ICF-luokitus ja RAI-arviointi. Lisäksi on hyvä huomioida kognitiivisten testien löydökset ja tulokset.
Toimintakykytestistöt tukevat havaintojamme ja syventävät ymmärrystä fyysisen toimintakyvyn muutosten taustalla
Muistisairauksien fysioterapia vaatii erikoisosaamista
Muistisairauksien fysioterapiassa korostuu ymmärrys sairauden vaikutuksista kognitioon, fyysisiin muutoksiin ja käyttäytymiseen. Aina emme pysty haastatella tai tehdä toimintakykytestejä haluamallamme tavalla. Tietyissä tilanteissa testit voivat aiheuttaa myös vääriä tulkintoja. Asiakas ei välttämättä ole ymmärtänyt antamaasi ohjetta kuten sen tarkoitit tai asiakas ei motivoidu tekemiseen. Tämä ei kuitenkaan saisi määritellä hänen fyysistä toimintakykyään. Pinnan alla voi piillä vaikka kuinka paljon jäljellä olevaa liikkumis- ja toimintakykyä kun se vain saadaan sieltä esiin. Tämän vuoksi havainnointi, yhteistyö omaisten ja mahdollisen hoitohenkilökunnan kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Muistisairaiden ihmisten fysioterapiassa tarvitaan kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Tarvitaan laajaa ymmärrystä ihmisen liikkumis- ja toimintakyvystä sekä ymmärrystä ihmisen kognitioon ja käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä ympäristön merkityksestä yksilön toiminnalle. Tarvitaan sanallisen- ja manuaalisen ohjaamisen ja mallintamisen taitoa. Tarvitaan halua ja kiinnostusta tutustua asiakkaan historiaan – kuunnella ja oikeasti kuulla. Näin voimme löytää vastauksia, jotka auttavat meitä motivoimaan asiakasta. Kirjoitin aiemmasa blogikirjoituksessa siitä, miten olen usein joutunut katsomaan itseäni peiliin jos työskentely asiakkaan kanssa ei ole sujunut. Jutun voit lukea täältä
Meidän täytyy samaistua ja sukeltaa sisään muistisairaan maailmaan.
Seuraavassa aiheeseen liittyvässä blogikirjoituksessa peilaan muistisairaan ihmisen fysioterapian sisältöä tyypillisiin muistisairauksien tuomiin kehollisiin muutoksiin ja konkretisoin fysioterapian sisältöä muistisairauden eri vaiheissa. Pysythän siis kuulolla 🙂
- Erkinjuntti, T., Remes A. & Rinne J. 2015. Muistisairaudet. Duodecim.
- Forder M. 2014. Muistisairaan fyysinen toimintakyky. Teoksessa: Hallikainen, M., Mönkäre R., Nukari T. , Forder, M. Eloniemi-Sulkava U. 2014. Muistisairaiden kuntouttava hoito. Helsinki: Duodecim.
